Mulla tuntuu aina olevan hiusten kanssa sama juttu. Ensin haluan kasvattaa ne pitkiksi, ja jaksan hetken aikaa jopa tehdä niille jotain. Sitten iskee se kausi, että vedän tukan aamulla vaan sykerölle koska en jaksa edes harjata sitä. Ja kun tukka on tietyn mittainen, se menee niin kamalasti takkuun että harjaaminen tekee kipeää. Sitten alkaa haaveilu lyhyestä tukasta. Ennen asian hoitaminen oli helppoa, sillä tukan pituuden määritteli harrastus. Kisakauden aikana tukan piti olla sen verran pitkä, että sen sai treeneissä kiinni ja kisoissa kampaukselle. Kisakausi loppui -> tukka lyheni sen verran että se ehti puolessa vuodessa kasvaa taas edellä mainittuun pituuteen. Pisimmillään mun tukka on varmaankin ollut lukion jälkeen, silloin se ylti lapaluiden alle. Mutta eipä mennyt silloin kiharalle ei. Nyt menee. Tästä kuvasta näkee suhteellisen hyvin mikä on tukan tilanne tällä hetkellä:
Pörheä tukka
Naama ei ole yhtä palanut, mutta noissa mitoissa tukka on yhä. Jostain syystä tukka on vähän pörheämpi oikeasti, johtunee varmaan siitä että sitä kevennettiin päältä tuossa kuukausi sitten. Mutta nyt sitten onkin dilemma. Että jos pätkäisee tukkaa, niin mitä tapahtuu. Vetääkö se itsensä kiharammaksi, koska tukan paino ei suorista enää? Tuleeko mulle afro? Jotain näiden väliltä haluaisin, mutta en kyllä tiedä onnistuuko:
Epäsymmetrinen ja pörheä.
Jessican tukka on kiva, vaikka muuten musta ei Jessicaa saa 
Viime kesän muotia
Mitähän tässä pitäisi nyt tehdä, ja miksi on aina yhtä vaikea tehdä näitä päätöksiä. Ei sillä että hiusten kasvattaminen olisi mitenkään vaatinut erityisponnisteluja..
Kuvien alkuperäiset lähteet: ensimmäinen, toinen ja kolmas.
